Päivä 15: Campeche - Palenque
Matkalla Palenqueen ajoimme useamman tiesulun ohi, mutta yhdessäkään bussia
ei pysäytetty. En ole varma etsiikö armeija noilla tarkastuspisteillä huumeita,
laittomia siirtolaisia vai zapatista sissejä? Perillä Palenquessa hypppäsin
taksiin ja hurautin viisi kilsaa kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan El
Panchan "hippikylään". Keskelle viidakkoa on rakennettu pikkumökkejä ,
ravintoloita ym. Ja ristus, että täällä on kuumaa ja kosteaa...
Päivä 16: Palenque
Naureskelin eilen mökistä löytyvää vilttiä, mutta hymy hyytyi kun pimeys
laskeutui: Täällä tulee melko vilpoisaa yöllä. Ja ne viidakon äänet: mölyapinat
tappeli keskenään koko yön ja kun sanon mölyapinat, en tarkoita mitään
humalaisia reppumatkailijoita, vaan oikeita apinoita. Juttelin illalla
yhden Italialaisen hepun kanssa, joka selitti jotain aivan käsittämätönta
new age-skeidaa... Sillä oli joku kristalli joka reagoi "energiakenttiin"
ja antoi vastauksia kyllä tai ei-kysymyksiin. Ja tämä kaveri teki oikeasti
päätöksiä elämässään sen perusteella mitä tämä kristalli kertoi...jep jep.
Päivä 17: Palenque
Vierailin aamupäivällä itse Palenquen kaupungissa, mikä oli melko nopeasti
nähty ja olinkin takaisin viidakkotukikohdassani kahden jälkeen. Ja
samantien alkoikin sellainen kaatosade, että pelkäsin mökkini heinäkaton
päästävän vedet läpi. Hyvinhän se kuitenkin loppupelissä piti vedet ulkona
vaikka siinä oli pari kunnon reikääkin.
Päivä 18: Palenque
Sade oli aamulla loppunut, joten päätin käydä tarkastamassa Palenquen
maya-rauniot. Paikka oli vieläkin hienompi kuin Chichen Itza tai Uxmal.
Koko alue oli tiiviisti rakennettu niinkuin kunnon kaupunki ja sijaitsi
vielä keskellä viidakkoa. Illalla istuskelemme muutaman Meridasta tutun
kaverin kanssa yhden mökin terassilla kun jotain osuu mun olkapäähän. Luulin
ensin että se oli puusta pudonnut lehti, mutta lepakkohan sieltä viidakosta
lennähti ilmeisesti suuntavaistonsa menettäneenä...
Päivä 19: Palenque
Friikithän täältä ei kesken lopu: Porisin tänään hepun kanssa joka on
järkkäämässä lähistölle reivejä auringonpimennyksen ajaksi. Kysyin, miksi
juuri Palenqueen ja kaveri aloittaa aivan uskomattoman "new age-hölynpöly"
monologin näistä samoista "energiakentistä" ym... Pähkinänkuoreen laitettuna
nämä ituhipit kehittävät "positiivista energiaa" tanssiessaan huumepäissään
jossain hiton viidakossa ja näin ollen "pelastavat maailmaa". En täysin
oivaltanut, miten nämä kaksi asiaa ovat sidoksissa toisiinsa.
Päivä 20: Palenque - Villahermosa
Kaikista noista friikeistä huolimatta (tai ehkä juuri niistä johtuen) Palenque
oli yksi niitä paikkoja, minne olisi helppo jämähtää huilailemaan pidemmäksikin
aikaa. Päätin kuitenkin jatkaa aamulla matkaa Villahermosaan. Tällä kertaa
kyytinä oli 1. luokan bussi ja ilmastointi tuuttasi niin kovalla, että
meinasin jäätyä. Kaupungista ei löytynyt yhtään hostellia, joten otin
huoneen linja-autoaseman lähistöllä olleesta hotellista. Paikan liiketoimintamalli
taisi perustua enemmänkin "tuntiveloitukseen" kun illalla ulkopuolella
päivysti pari melko elähtäneen näköistä horoa ja porukkaa kulki käytävillä
läpi yön...
Päivä 21: Villahermosa - Veracruz
Jätin aamulla rinkan hotellille säilytykseen, kipaisin ostamassa lipun
yöbussiin, jonka jälkeen suuntasin tarkastamaan Olmecien jättipäät kaupungin
ulkoilmamuseoon, joka olikin ainoa syy miksi tänne edes tulin. Vaikuttavia
olivat veistokset, mutta olisin kaivannut enemmän taustatietoa niiden
tekijöistä ja koko Olmec kulttuurista yleensäkin.
Päivä 22: Veracruz
Viisastuin jo sen verran, että otin bussiin mukaan pitkähihaisen ja sukat,
mutta silti meinasi palella... Perillä Veracruzissa kaupungin ainoa hostelli
oli nimeltään Zion ja myös hinnoiteltu melko juutalaiseen tyyliin. Pyörin
aikani kaupungilla, mutta ei täällä oikeastaan ole mitään nähtävää ja
palasin takaisin hostellilla jo viiden jälkeen. Olen ainoa asukki koko
paikassa ja ilta vierahtääkin pitkästä aikaa TV:ta tuijottaen.
