Päivä 63: Bratislava - Brno
Brnossa ei varsinaisesti ollut mitään nähtävää, mutta päätin kuitenkin
katkaista matkan teon siellä. Vierailin SS.Peterin & Paulin katedraalilla,
mutta tämän reissun aikana on alkanut jo tulla lievä yliannostus noita
jumalan huoneita. Spilberkin linna oli suljettu joten vetäydyin takaisin
hostellille melko aikaisessa vaiheessa iltaa.
Day 64: Brno - Cesky Krumlov
Hyppäsin aamulla Cesky Krumlovin bussiin ja matka otti aikansa auton pysähdellessä
joka pikkukylän kohdalla. Olin jo aiemmin kuullut kehuja Cesky Krumlovista,
mutta silti yllätyin positiivisesti: paikka oli vielä kuvittelemaanikin
hienompi. Mutta ei niin hyvää ettei huonoakin: kylän postikortista repäisty
ulkomuoto oli saanut muutkin turistit liikkeelle, eikä kapeille kaduille
meinannut sekaan mahtua.
Päivä 65: Cesky Krumlov
Lyhyt silta joka johtaa Ceskyn linnalle oli niin tukossa ihmisistä, että sen
ylittäminen kesti 20 minuttia. Näkymät linnalta tosin olivat kaiken jonottamisen
arvoiset. Tarkoituksena oli käydä tutustumassa paikalliseen Eggenburgin
panimoon, mutta myöhästyin päivän ainoalta yleisökierokselta puoli tuntia.
Päivä 66: Cesky Krumlov
Aamiaisella törmäsin ryhmään joka kutsui mukaansa koskenlasku reissulle.
Hinta oli hiukan yli budjetin, mutta päätin näin loppumatkasta hiukan joustaa
siitä. Alussa oli pari koskentapaista, mutta muutoin matkanteko oli leppoisaa
kumiveneilyä Vlatavalla. Matkaa Ceskystä Zlata Korunaan oli 15 kilometriä,
mutta saimme siihen kulumaan viisi tuntia parin tauon kera.
Päivä 67: Cesky Krumlov - Ceske Budejovice - Praha
Oli aika siirtyä yhteen matkan odotetuimmista kohteista: Budejovice Budvarin
panimoon Ceske Budejoviceen! Panimokiertue oli lähes uskonnollinen kokemus,
huippukohtanaan oluen maistelu suoraan jäähdytystankista juuri ennen
pullotusta. Ei olut tuosta enää tuoreemmaksi muutu. Praha oli tuttu kaupunki
jo aikaisemmalta vierailulta ja suuntasin samantien maistelemaan
maailman parasta olutta U Flekun
panimoravintolaan. Siitä oli kuusi vuotta kun tuo jumalten nektari oli
viimeksi koskettanut makunystyröitäni ja ensimmäinen siemaus liikutti mut kyyneliin.
Päivä 68: Praha
Kävin aamulla räpsimässä muutaman kuvan Kaarlen sillalla ennenkuin ihmismassat
vyöryivät sinne. Silta olikin käytännössä tyhjä ennen kymmentä. Käveleskelin
päivän kaupungilla ja päädyin lopulta Letenske Sadyn puistoon. Paikka oli
Prahan linnan vieressä ja päätin käydä vielä kurkkaamassa oliko St. Vitus
vielä entisessä loistossaan? No olihan se, ei mitään turhaa kilkettä vaan
puhdasta goottilaista neroutta. Ja illalla taas tippa silmässä juomaan U
Flekua varastoon.
