Päivä 58: Belgrad - Budapest
Milloinhan sitä oppii, että matkapäivää edellisenä iltana ei kannata kipata
olutta kaksin käsin? Suuta kuivasi koko junamatkan ajan, serbian rahat olivat
lopussa, eikä forintit tai eurot kelvanneet ravintolavaunussa. Budapestiin
saavuttua olin niin kuivunut, että puolentoista litran vissy meni yhdellä
huikalla. Perillä vihmoi vettä koko illan ja päätin säästää kaupunkiin
tutustumisen huomiseen.
Päivä 59: Budapest
Olin valinnut majapaikaksi paikallisen yliopiston asuntolan, jossa jotkin
musiikillisesti rajoittuneet yksilöt päättivät aloittaa impromptu jamisessiot
kahdelta yöllä ja nukkumiset jäivät sitten siihen. Ehdin vierailla aamupäivällä
Budan linnassa, ennen kuin taivas aukeni ja jouduin evakuoimaan itseni vanhasta
kaupungista takaisin hostellille. Vesisade jatkui koko loppupäivän ja ilta
kuluikin hostellilla lueskellen.
Päivä 60: Budapest
Sade oli lopunut yön aikana ja päätin ottaa tänään haltuun Pestin puolen
kaupungista. Vajdahunyadin linna ja sankareiden aukio olivat mahtipontisia,
mutta homma tökkäsi Unkarin salaisen poliisin toimintaa esittelevään
"house of terroriin" jossa jälleen kerran kieltäydyttiin myymästä mulle
opiskelijalippua. Jätin sitten paikan välistä ja piipahdin
St. Stephensin basilikassa jossa näytillä oli mm. muumioitunut käsi. Hullluja
nuo katolilaiset...
Päivä 61: Budapest - Bratislava
Vettä vihmoi sitten kolme päivää putkeen, mutta kun olin lähdössä Budapestistä,
aurinko tottakai mollotti pilvettömältä taivaalta ja linnut lauloivat. Rajanylitys
Slovakiaan oli jouheva ja kun Unkarissa kaikki oli niin kallista, että nyt
kun päästiin taas halvemman hintatason maahan, pistin illalla elämän risaiseksi
ja vetäsin kunnon kolmen ruokalajin illallisen. Ja tottakai muutaman tumman oluen.
Päivä 62: Bratislava
Pyörin jälleen päivän vanhassa kaupungissa ja vierailin myös Bratislavan
linnassa. Paikka oli pienoinen pettymys, mutta eipähän tarvinnut maksaa
sisäänpääsystäkään. Näkymät yli Bratislavan olivat tosin komeat. Tapasin illalla
pari tuttua viiden viikon takaa Puolasta ja juhlistimme jälleennäkemistä
aidossa Slovakialaisessa Pivnicassa illallisen ja muutaman tuopposen kera.
Suomalaista olutta ei kyllä ole tullut tällä reissulla ikävä.
